go to content

Menu

Tutkimusraportti 2016 – yhteenveto

Panumanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon 2. kaudella hyväksi. Panumanjärven kasvukauden aikaiset kokonaisravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ilmentävät hyvää tilaa. 

Panumanjärven valuma-alue (78,37 km2) on suurimmaksi osaksi ojitettua turvemaata. Metsäojitukset on toteutettu 1970-1980-luvuilla ja viime vuosina järven valuma-alueella on tehty kunnostusojituksia. Suurin osa Panumanjärven kuormituksesta tulee metsä- ja suomailta muiden lähteiden (maatalous,turvetuotanto ja haja-asutus) kuormitusosuuksien ollessa pieniä.

Panumanjärvi on kauttaaltaan tasaisen matala keskisyvyyden ollessa noin 1,5 m ja suurimman syvyyden alle 2 m. Panumanjärven pohjasedimentistä otettiin näytteitä 5 näytepisteestä viipaloivalla limnos-tyyppisellä näytteenottimella. Petäjäojan ja Levo-ojan edustalta saatiin näytteet 13-15 cm paksuisesta sedimenttikerroksesta sekä Rito-ojan suulta ja keskemmältä järveä kahdesta pisteestä 29-33 cm paksuisesta sedimenttikerroksesta, jota syvemmällä sedimentti tiivistyi.

Järven itäpuolella näytepisteellä, joka sijaitsee järven syvimmässä kohdassa, sedimentissä havaittiin korkeimmat vesipitoisuudet, orgaanisen aineksen osuudet (26-32 %) sekä rauta- ja fosforipitoisuudet. Petäjäojan ja Levo-ojan edustalla havaittiin sedimentin pienimmät orgaanisen aineksen osuudet (2-12 %), vesipitoisuudet sekä fosfori-, rautapitoisuudet. Sedimentin kyvystä sitoa fosforia hapellisissa olosuhteissa kertova raudan ja fosforin suhde oli näytepisteillä 18-23. Sedimentissä arvioidaan olevan korkeintaan lievää vajausta raudasta eikä tarvetta ole esimerkiksi sedimentin kemiallisen käsittelyn harkitsemiselle.

Pääsääntöisesti sedimentin korkeimmat rauta- ja fosforipitoisuudet ja orgaanisen aineksen osuutta kuvaava hehkutushäviö havaittiin pintasedimentissä 0-5 cm syvyydellä. Pintasedimenttikerroksen arvioidaan kertyneen viimeisen 10-15 vuoden aikana perustuen kirjallisuudessa esitettyihin järvien sedimentaationopeuksiin. Panumajärven valuma-alueella viimeisen 10-15 vuoden aikana tehtyjen metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset voivat näkyä pintasedimentin pitoisuuksissa. Lisäksi esimerkiksi järven syvimmän kohdan  näytepisteellä havaittiin sedimentin syvimmässä näytekerroksessa 22-29 cm rauta- ja fosforipitoisuuksien nousu, jossa voi mahdollisesti näkyä 1970-luvulla tehtyjen valuma-alueen ojitusten vaikutus.

Panumanjärven valuma-alueella on suunnitteilla luonnonhoitohanke (Metsäkeskus 2015), jossa suunnitellaan metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä kaikkien suurimpien Panumajärveen laskevien ojien valuma-alueilla. Hanke tulee toteutuessaan vähentämään Panumanjärven ja edelleen Panumanojan kuormitusta. Lisäksi Panumanjärven vedenkorkeuden laskeminen kuivina aikoinanhaitallisen matalaksi voitaisiin estää luusuaan tai lasku-uomaan rakennettavalla pohjapadolla. Suunnittelussa on huomioitava Panumanjärven luusuassa vanhan pohjapadon jäänteet, joiden alkuperää on suunniteltu selvitettävän PohjoisPohjanmaan museon kanssa yhteistyössä. Panumanjärven vesitilavuuden lisäämisellä kuivimpina aikoina voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia virkistyskäytön lisäksi vedenlaatuun, mikä vähentää myös järvestä alapuoliseen Panumanojaan kohdistuvaa kuormitusta.

Panumanoja on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt) ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon 2. kaudella tyydyttäväksi. Panumanojan keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 2000-luvulla ilmentää tyydyttävää tilaa ja keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus hyvää tilaa. Panumanojan yläosan pHminimi ilmentää erinomaista tilaa ja alaosan tyydyttävää tilaa. Panumanojan hydrologis-morfologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävät tehdyt perkaukset ja valuma-alueen ojitukset.

Panumanojan vuotuisen fosforikuormituksen arvioidaan olevan noin 1620 kg/vuosi ja typpikuormituksen 29600 kg/vuosi. Suurin osa fosforikuormituksesta (72 %) sekä typpikuormituksesta (70 %) tulee Panumanjärveltä. Panumanojan oman alueen (n. 50 km2) kuormituksesta suurin osa tulee metsä- ja suomaiden luonnonhuuhtoumasta. Metsä- ja maataloudesta tulee suurin piirtein saman verran kuormitusta molempien kuormitusosuuden ollessa 5 %:n luokkaa joen kokonaiskuormituksesta fosforin osalta. Muiden kuormituslähteiden (haja-asutuksen jätevedet, turvetuotanto, laskeuma ja hulevedet) osuudet ovat pieniä ollen 1 %:n luokkaa fosforin osalta. Typpikuormituksen osalta metsä- ja maataloudesta sekä turvetuotannosta tulee suurin piirtein saman verran kuormitusta kuormitusosuuksien ollessa 2 %:n luokkaa joen kokonaiskuormituksesta. Laskeumasta peräisin arvioidaan olevan 1,5 % joen  kokonaistyppikuormituksesta. Haja-asutukset jätevesien ja hulevesien kuormitusosuudet ovat 0,3 % typen osalta.

Panumanojan kuormituksen odotetaan vähenevän ja vedenlaadun parantuvan jonkin verran Panumanjärven valuma-alueella suunnitteilla olevan luonnonhoitohankeen toteutumisen myötä sekä järven pohjapadon rakentamisen tai kunnostamisen myötä. Lisäksi maa- ja metsätalouden yhteydessä on Panumanojan ja –järven valuma-alueella tärkeää huolehtia vesiensuojelutoimenpiteistä kuten maatalouden suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sekä metsätalouden lannoituksissa ja hakkuissa suojakaistat ja kunnostusojituksissa lietekuopat, kaivukatkot, laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot (putkipadot) ja pintavalutus.

Panumanojan perkaushanke on toteutettu 1970-1979. Perkaukset ovat laskeneet vedenkorkeuksia uomassa ja yksipuolistaneet uoman rakennetta ja elinympäristöjä. Valuma-alueen ojitukset ovat äärevöittäneet virtaamia ja tuoneet kiintoainetta uomaan. Panumanojan virkistyskäyttöä, kuten melontaa, vaikeuttavat liian alhaiset alivedenkorkeudet. Uoman ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa voidaan parantaa uomaosuuksien kiveämisellä tai kivikynnysten rakentamisella. Kiveämisellä ja kivikynnyksillä on tavoitteena nostaa uoman alivedenkorkeuksia ja monipuolistaa uoman virtausolosuhteita. Tärkeimmät kunnostettavat osuudet ovat Jyrkkäkosken alapuolinen uomaosuus ja Saarikosken yläpuolelta alkava uomaosuus, joka ulottuu Panumanojan luonnonuoman alaosan nk. Halkonivaan tai lähes Kallionivan alapuolelle saakka.

Esiselvitystasolla arvioituna Panumanojan uoman kunnostustoimenpiteiden kustannusten arvioidaan olevan noin 30 000 € (alv 0 %) ja Panumanjärven uuden pohjapadon tai nykyisen pohjapadon kunnostamisen kustannusten arvioidaan olevan noin 15 000 € (alv 0 %).

Kunnostustoimenpiteille tulee laatia tarkemmat toteutussuunnitelmat, joiden yhteydessä tehdään myös tarvittavat maastotutkimukset. ELY-keskuksesta tulee pyytää lausuntoa suunniteltavien toimenpiteiden vesiluvan tarpeesta. 

 


Lue  Panumanjärven sedimenttitutkimus ja Panumanojan kunnostustarveselvitys -raportti kokonaisuudessaan  tästä -->