go to content

Menu

Kaislaniva – Niskakosket – Saarikosken yläpää

Kaislanivan matalaa koskea.
Kuva: Kaislanivan matalaa koskea.

Tämä alue käsittää pitkän (n. 1,6 km) yhtäjaksoisen uomaosuuden, joka on  perkaushankkeessa erittäin rajusti perattu koko matkalta. Uomasta poistettu maa-aines on  läjitetty molemmin puolin uoman rantapenkkoja ja syvimmillään uomaa on madallettu 1,6 m.  Tällä osuudella maastokatselmuksen perusteella löytyy eniten pohjan laadultaan soveltuvia  poikastuotantoalueita.

Kiveämällä ja pohjakynnyksien avulla saadaan rännimäisyyttä  palautettua lähemmäs luonnontilaa ja samalla kalojen elinolosuhteet monipuolistuvat. Koko kohdealueelle voidaan rakentaa useita peräkkäisiä pohjakynnysjonoja, joilla virtausta saadaan  moni-ilmeisemmäksi.

Pohjakynnysten paikkoja mietittäessä kannattaa käyttää hyväksi uoman  luontaisesti matalampia kohtia tai pieniä nopeavirtaisia nivoja/koskia. Pohjakynnyksien säilymisen kannalta on erittäin tärkeää suojata kynnykset ylävirran puolelle  asetettavilla isoilla lohkareilla tms. virranohjaimilla. Suojakivien ja virranohjainten avulla  virtaamahuippujen aiheuttamaa pohjaeroosiota saadaan hillittyä.

Kynnyksien alapuolelle  voidaan kaivaa syvemmät kuopat, jotka luovat suojapaikkoja kaloille. Kynnyksien  tiivistämiseen voidaan käyttää uoman pohjan pienempijakoista kiveä ja soraa. Tällä  merkittävä vaikutus pohjakynnyksien luontaiselle pieneliötuotannolle jota kautta kalastolle  tärkeää ravintoa alkaa kehittyä kunnostuskohteille nopeammin, kuin muualta tuodussa  soraikossa.