go to content

Menu

Panumanjärven ja -ojan kunnostusilta ja maastokatselmus Kipinän kalastuskeskuksessa 28.9.2016

  Vesi-ilta kalastuskeskuksessa - kuvituskuva

Yhteistyökumppaneiden logoja

PANUMANJÄRVEN JA -OJAN KUNNOSTUSILTA

Kipinän kalastuskeskuksessa 28.9.2016

VYYHTI II: Panumanjärven ja -ojan kunnostusilta ja maastokatselmus – MUISTIO 

Muistion laatinut Maarit Satomaa/ VYYHTI II -hanke 

Aika  ke 28.9.2016 klo 18.00-20.30, 
maastokatselmus Panumanojalla klo 15.00-17.30

Läsnäolijat maastokatselmuksessa:

Aili Jussila/ Panumajärvi ry

Eero Oinas-Panuma/ Panumajärvi ry

Hannu Verronen/ FCG

Elisa Puuronen/ FCG 

Heikki Tahkola/ Oulun Kalatalouskeskus

Maarit Satomaa/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 

 

1. Maastokatselmus klo 15.00 - 17.30 

Ennen varsinaista vesienhoitoinfoa kävimme tutustumassa Panumanojan vesienhoidon kannalta tärkeisiin kohteisiin. Aili Jussila ja Eero Oinas-Panuma esittelivät kohteita. FCG:n Elisa Puuronen esitteli omassa tutkimuksessaan esiin tulleita seikkoja ja toimenpide-ehdotuksia. Panumanojan hydrologis-morfologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävät 1970-luvulla tehdyt perkaukset ja valuma-alueen ojitukset. Noin puolet Panumaojasta on perkattu. 

"Panumamanojan uoman hydrologis-morfologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi johtuen uomaan tehdyistä perkauksista 1970-luvuilla ja valuma-alueen ojituksista. Perkaukset ovat laskeneet vedenkorkeuksia uomassa ja yksipuolistaneet uoman rakennetta ja elinympäristöjä. Valuma-alueen ojitukset ovat äärevöittäneet virtaamia ja tuoneet kiintoainetta uomaan. Panumanojan virkistyskäyttöä, kuten melontaa, vaikeuttavat liian alhaiset alivedenkorkeudet." 

Tärkeimmät kunnostettavat osuudet ovat FCG:n selvityksen perusteella Jyrkkäkosken alapuolinen uomaosuus ja Saarikosken yläpuolelta alkava uomaosuus, joka ulottuu Panumanojan luonnonuoman alaosan nk. Halkonivaan tai lähes Kallionivan alapuolelle saakka.

Kävimme katsomassa maastokatselmuksen yhteydessä muutamia koskipaikkoja sekä Panumanojan padottua oikaisukanavaa. Näille kohteille on suunniteltu tehtävän kunnostustoimenpiteitä. Keskusteluun nousivat maastossa toimenpiteet joilla voitaisiin nostaa uoman alivedenkorkeuksia ja monipuolistaa uoman monimuotoisuutta. Myös kalaston tilannetta halutaan parantaa toimenpiteillä. 

FCG:n suunnitelmassa Uoman ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa on esitetty parannettavan uomaosuuksien kiveämisellä tai kivikynnysten rakentamisella. Kiveämisellä ja kivikynnyksillä on tavoitteena nostaa uoman alivedenkorkeuksia ja monipuolistaa uoman virtausolosuhteita.

Todettiin maastossa että Panumaojalla on paljon mahdollisuuksia. Alueen kosket ovat hienoja ja luonnonolosuhteet tukevat kaikin puolin kunnostuksen aloittamista. Kunnostustoimenpiteet vaativat tarkempaa suunnittelua ja suunnittelun ja toteutuksen rahoitus vaatii selvittelyä. Purokunnostuksiin liittyviä toimenpiteitä voidaan saada maastossa tehokkaastikin tehtyä aktiivisella maanomistajaotteella, hyvällä työnjohdolla ja taitavan konekuskin kanssa. 

Myös ojan valuma-alueelle tehtyjä toimenpiteitä pohdittiin. Erilaiset kosteikot ja laskeutusaltaat pidättävät kiinto-aineita ja ravinteita valuma-alueelta. Niiden tarvetta voisi myös kartoittaa ojan valuma-alueelta. Myös Panumajärveen luonnonhoitohankkeella tehtävät laskeutusaltaat tulevat vaikuttamaan positiivisesti myös Panumanojan ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin. 

 

2. Vesienhoitoinfo 

Tilaisuus alkoi klo 18:00 kahvitarjoilulla. Kahvitarjoilun lomassa Aili Jussila avasi tilaisuuden ja esitteli asiantuntijaluennoitsijat. 

Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisista esitteli VYYHTI II -hankkeen. Hän kertoi että Panumajärveltä tuli keväällä 2016 hakemus pilottialueeksi. Aluetta ei kuitenkaan valittu varsinaisena pilottisuunnittelualueena mutta muutoin ollaan tukena ja esimerkiksi tämän tilaisuuden kautta tuodaan asiantuntija-apua paikan päälle. 

 

3. Kylän puheenvuoro

Aili Jussila Panumajärvi ry:stä kertoi Panumajärven ja -ojan kunnostuksen esiselvityshankkeesta (1.7.3015-30.6.2017). Hanke on saanut Oulunseudun Leaderistä 80% avustuksen. Hankkeen taloudellinen vastuu on Panumajärvi ry:llä. Mukana rahoituksessa Ala-Kollajan osakaskunta, Vapo, Metsähallitus ja Poro-Panuman matkailuyritys. 

Hankkeen toteuttajat ovat myös sitoutuneet jatkamaan kunnostusta. Joukko alueen vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita on sitoutunut osallistumaan kunnostuskustannuksiin 150 ?/kiinteistö.

Esiselvityshankkeen tavoitteena on löytää keinoja, millä vesistöjen nykyistä tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Panumanojasta selvitetään merkittävimmät kuormittajat, annetaan virkistyskäytön ja ekologisen tilan parantamiseksi toimenpide ehdotukset ja alustava arvio kunnostuksen kustannuksista. Hankkeen aikana selvitetään Panumanojan suussa olevan pohjapadon alkuperää. 

Järven sedimenttitutkimuksessa tutkitaan pohjalietteen koostumus, josta voidaan määrittää kuormituksen nykytilaa. Tämän perusteella voidaan suunnitella kunnostusmahdollisuuksia. 

Tuloksena arvioidaan eri kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta ja toteuttamiskelpoisuutta sekä kunnostuksen realistisia tavoitteita.  Selvitykset on tehnyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 

Hanke on edennyt suunnittelun mukaisesti. Jussila muistutteli että veden korkeuden mittauspaalu vaaittu ja rakennettu ojansuuhun. Jokainen kyläläinen voi osallistua veden korkeuden mittaamiseen. Aili toi esille myös Metsäkeskuksen kilpailutukseen laittamat luonnonhoitohankkeet jotka pidättävät ravinne- ja kiintoainepäästöjä järven valuma-alueelta. Laskeutusaltaat vaikuttavat myös Panumanojan ravinnepitoisuuksiin. Ala-Kollajan yhteisten kalavesien osakaskunnan alueelle on hankittu laederin teemahankkeen kautta vesikasvien niittokone. Niittokonetta voidaan käyttää osakaskunnan alueen vesistöissä. 

Aili Jussila toi esille että tänä iltana on jo hyvä miettiä miten kunnostus saa jatkuvuutta. Suunnitelmissa on selvitellä kunnostustoimenpiteiden rahoitusta leaderin kautta. 

Maarit Satomaa toi esille leaderin kautta haettavat tukimahdollisuudet. Oulun seutu leaderin kautta on mahdollisuuksia hakea pienimuotoisia vesistökunnostushankkeita. Esimerkiksi Vesistön kunnostustoimiin liittyvän suunnitelman laatiminen:
 

  • Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80-100%
  • Hankkeeseen voi sisältyä esim. palkkakuluja, ostopalveluja, matkakuluja, laitevuokria...
  • Hanke voi sisältää erilaisia mittaus- ja tutkimustoimenpiteitä, tulosten analysointia ja sitä kautta suunnitelman laatimisen konkreettisten kunnostoimien toteuttamiseksi.
     

Vesistön kunnostustoimenpiteet:

  • Yleishyödyllinen investointihanke, tuki 60/65%.Yksityisestä rahoituksesta voi kattaa talkootyöllä max 80/100%
  • Esim. erilaiset virtavesien kunnostus- ja vesiensuojelurakenteet, ostopalveluna toteutettavat toimet sekä kone -, laite- tai kalustohankinnat ja näiden käyttö.

 

4. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy puheenvuoro  

Elisa Puuronen ja Hannu Verronen/ FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä  esittelivät laatimansa selvitykset Panumanjärven sedimenttitutkimus ja Panumanojan kunnostustarveselvitys. 

FCG:n toimesta tehtiin järven pohjan sedimenttitutkimus ja ojan kunnostustarveselvitys sekä selvitettiin kuormittajat. Tuloksena toimenpide-ehdotukset vesistön tilan parantamiseksi sekä arvio toimenpiteiden kustannuksista. Kts. tarkemmin kohta 1. 
 

Tilaisuudessa käytiin läpi Arto Lehdon sähköpostiviesti liittyen Panumajärven pohjasedimenttitutkimuksiin hänen estyessä saapumasta paikan päälle. 
 

Arton viestin yhteenveto: 

"Yhteenvetona sedimenttinäytteistä voi sanoa järven ja myös Panumaojan tilan kannalta on tärkeä että järven happitilanne pysyy hyvänä. Nähdäkseni teidän hoitotoimet ovat varsin hyvin tähän tilanteeseen sopivia eli kalaston hoito ja niitot kohtuullisessa määrin. Niittojakin tärkeämpi olisi kasvimassan poisto siten ettei se jää veteen mätänemään ja happea syömään. joten voisi olla kokeilemisen arvoine juttu poistaa kasveja jään päältä syksyllä." 


5. Heikki Tahkolan puheenvuoro 

Heikki Tahkola Oulun Kalatalouskeskuksesta toi esimerkkejä Kuusamossa tehdyistä koneellisista virtavesikunnostuksista. Panumaojalle olisi mahdollisuuksia toteuttaa samankaltaisia toimenpiteitä uomaosuuksille. Näitä toimenpiteitä voisivat olla: kiveäminen, soraistus, puuaineksen lisääminen, vanhan uoman vesitys, virranohjaimet ja altakaivajat sekä lietetaskut. Tahkola toi esiin omassa puheenvuorossaan myös työnohjauksen ja kaivinkonekuljettajan saumattoman yhteistyön merkityksen kunnostustoimien onnistumisessa. 

 

Purokunnostuksiin liittyviä toimenpiteitä voidaan saada maastossa tehokkaastikin tehtyä aktiivisella maanomistajaotteella, hyvällä työnjohdolla ja taitavan konekuskin kanssa.

 

6. Irmeli Ruokasen puheenvuoro  

Irmeli Ruokanen Metsäkeskuksesta kävi läpi Metsäkeskuksen Luonnonhoitohankkeisiin liittyviä hakukäytäntöjä ja esitteli hankehaussa olevia kohteita. Luonnonhoitohankkeiden rahoitus perustuu valtakunnallisiin linjauksiin ja alueelliseen toteutusohjelmaan (Totelma). Luonnohoitohankkeiden toimenpiteet rahoitetaan kokonaan valtion rahoituksella. Hanketyypeissä priorisoiavia kohteita ovat:

  • usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen;
     
  • metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle;

Metsäkeskus suunnittelee alueellisia Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera) 21 §:n mukaisia luonnonhoitohankkeita, joita se tarjoaa toimijoille toteutettavaksi lain 23 § mukaisella hankehakumenettelyllä. Hankehakuja voi olla vuodessa korkeintaan kolme kappaletta. Yhdessä haussa voi olla useita luonnonhoitohankkeita.

Hankehakumenettelyn tavoitteena on löytää luonnonhoitohankkeelle osaava toimija, joka ottaa kokonaisvastuun sekä luonnonhoidon töiden toimenpidesuunnittelusta että niiden toteuttamisesta. 
 

Ruokanen esitteli hankehaussa olevat Panumajärven luonnonhoitohankkeet. Luonnonhoitohankkeet koskevat Panumajärveen laskevia Levo-, Rito-, Särki- ja Petäjäojaa. 


7.  Loppukeskustelu 

Aili Jussila veti loppukeskustelun jossa nousi esiin Panumaojaan liittyvä tarkempi kunnostussuunnitelma. Toiveena oli että Panumaojaan saataisiin kustannustehokas suunnitelma joka on myös kustannustehokasta toteuttaa. Eero Oinas-Panuma lupasi selvittää kunnostusta vaativien kohteiden maanomistajilta halukkuutta kunnostustoimiin. Panumaojaan liittyvän tarkemman kunnostussuunnitelman kustannus voitaisiin mahdollisesti kustantaa esiselvityshankkeesta. Suunnitelmat ja mittaukset pitäisi tehdä vähän veden aikana. Todettiin että asia vaatii vielä tarkempaa selvittelyä, asiaa ei voida tässä tilaisuudessa vielä päättää. 

Aili Jussila totesi että on tarpeen vielä pyytää asiantuntija-apua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Arto Lehdolta liittyen Panumajärven kunnostustoimenpiteisiin.

 

8. Tilaisuuden päättäminen klo 21:00 

Tilaisuuden järjestivät Panumajärvi ry ja VYYHTI II -hanke.

Lisätiedot:

Aili Jussila 0400 138224,  Panumajärven kunnostamishanke

maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi, 040 566 7924,  www.proagriaoulu.fi ->  VYYHTI II

 

VYYHTI II -hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / Oulun Kalatalouskeskus. Osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus ja Suomen Ympäristökeskus

 

Yhteistyökumppaneiden logoja